Luokkis.com Blogi


Luokkis.com blogi-sivulle keräämme kokemuksia ja kertomuksia luokkaretkiin, leirikouluihin sekä harrastuksiin liittyviä artikkeleja. Voit lähettää myös oman aiheeseen liittyvän kertomuksen/kokemuksesi/vinkkisi meille. Julkaisemme parhaat jutut. Juttuja voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen: info@luokkis.com.


Nyt suut makeaksi ja matkakassa kuntoon!


Ansaitkaa Herra Herkkusen toffeilla rahaa yhteiseen kassaan!
Pilkkoset on toiminut luotettavana ja turvallisena varainhankintakumppanina erilaisille ryhmille jo vuodesta 1988. Tänäkin vuonna tuhannet koulut, seurat ja yhteisöt tekevät Pilkkosten tuotteita myymällä unelmistaan totta.

Me Pilkkosilla haluamme olla mukana tukemassa koulujen, luokkien, seurojen, ja yhdistysten toimintaa. Kattavalla palvelulla ja monipuolisilla tuotteilla tuemme aktiivisten lasten, nuorten ja aikuisten mahdollisuuksia yhteisen toiminnan järjestämiseen. 

Uusi tuote varainhankintaan
Uusi varainhankintatuotteemme on Herra Herkkusen pehmeät toffeet. Ne tulevat pieneltä yhteistyökumppanitehtaaltamme Englannista. Tehdas on perustettu vuonna 1840, joten sillä on pitkä kokemus perinteisen englantilaisen toffeen valmistuksessa. Toffeet valmistetaan pienissä erissä, joka takaa niiden tuoreuden.
Taatusti herkullisia ja tuoreita
Herra Herkkusen suussa sulavista toffeista löytyy kaksi herkullista vaihtoehtoa: kermafudge ja fudgelajitelma. Kermafudge on ihanan pehmeä perinteinen toffee makeisiin herkkuhetkiin. Todelliselle nautiskelijalle sopii fudgelajitelma, jossa on neljää eri makua: suklaa, kerma, rommirusina ja kahvi.

Suunnitelkaa oma purkki ryhmälle!
Herra Herkkusen toffeita voi myydä kahdella tavalla. Ryhmä voi myydä toffeeta Herra Herkkusen kuvalla, jolloin sekä myyntiesitteessä että tuotteissa on Herra Herkkusen kuva. Vai haluaisiko ryhmä omalla kuvalla olevat myyntiesitteet ja purkit? Omalla kuvalla tai logolla personoitu purkki on ilo myydä ja ostajalle jää kiva muisto hyvän asian tukemisesta.
Mikä olisikaan siis parempi tapa kerätä rahaa kuin myydä suussa sulavia herkkuja?
Tutustu Herra Herkkusen toffeisiin osoitteessa www.pilkkoset.fi/herkut ja aloita makea varainhankinta!


Luokkaretki kannattaa suunnitella niin, että jokainen oppilas kokee sen omakseen.


Luokkaretki tarjoaa aina monipuolisia elämyksiä ja on varmasti ainutlaatuinen kokemus. Luokkaretki edellyttää kuitenkin paljon suunnittelua ja työtä luokkaretken kustannusten kattamiseksi, joten on tärkeää varmistaa, että jokainen luokkaretken osallistuja kokee mahdollisuuksien mukaan, että juuri hänen toive otettiin huomioon. Miten tämä voidaan varmistaa? Miten otetaan huomioon kaikkien toiveet? Mistä löytyy luokkaretkikohde, joka helpolla tavalla vastaa eri toiveisiin?

Luokkaretkiläiset mukaan suunnitteluun

Kun luokkaretkeä aletaan suunnitella, niin suunnittelun lähtökohtana voi olla joko itse kohde tai se, mitä halutaan tehdä. Voidaan päättää, onko luokkaretki esimerkiksi enemmän oppimiseen painottuva, kulttuurimatka vai esimerkiksi liikunnallinen aktiiviretki. Yksi yksinkertainen tapa selvittää toiveita on järjestää suljettu lippuäänestys, missä jokainen oppilas voi esittää oman mielipiteensä ilman, että muut tietävät sitä. Jos kulttuurimatka saa eniten ääniä, niin suunnittelua on helppo jatkaa siltä pohjalta. Toinen tapa on pohtia asiaa ryhmissä. Yksi ryhmä miettii oppimisen näkökulmaa, toinen kulttuuria ja kolmas liikunnallista kohdetta. Esittelyjen jälkeen jokainen voi valita oman mieluisan vaihtoehtonsa ja luokkaretkikohteeksi valitaan eniten ääniä saanut vaihtoehto. Entä, jos toiveet ja äänet jakaantuvat siten, että yhtä vaihtoehtoa on vaikea valita?

Onnistunut luokkaretki tarjoaa kaikille lähtijöille jotakin

Luonnollista on, että luokassa on niin paljon erilaisia luokkaretkeen liittyviä toiveita, että niiden yhdistäminen ei ole kovinkaan helppoa. Usein esimerkiksi liikunnalliset luokkaretkikohteet sijaitsevat keskustan ulkopuolella ja kulttuurikohteet taas monesti joko kaupunkien keskustassa tai keskustan lähettyvillä. Esteeksi muodostuu helposti siirtymiseen menevä aika tai liian monipuolisen ohjelman korkeat kustannukset. On kuitenkin mahdollista ottaa huomioon moniakin toiveita, jos luokkaretkikohde valitaan sen perusteella, että se on mahdollista. Näin teki esimerkiksi eräs yläasteen ysiluokka, joka valitsi kohteeksi Viron.

Monta eri mielenkiinnon kohdetta helposti yhdessä luokkaretkessä

Luokan kohteeksi valikoitui Viro, koska se teki mahdolliseksi yhdistää monenlaisia eri mielenkiinnon kohteita yhden luokkaretken aikana. Virossa luokan tieteestä kiinnostuneet pääsivät tutustumaan tieteeseen tiedekeskuksessa, liikunnalliset oppilaat innostuivat kiipeilystä seikkailukurssilla ja luokkaretken historian lukijat viikinkien aarteista. Tartossa sijaitseva Tiedekeskus oli mielenkiintoinen kohde, koska interaktiivisissa näyttelyissä pystyi katsomaan ja kokeilemaan “kokeile itse” -tyyppisiä näyttelyesineitä. Paluumatkalla luokka vieraili Kiviõlin seikkailukeskuksessa. Seikkailukeskus tarjosi runsaan valikoiman erilaisia aktiviteetteja, mitä ei kotimaassa välttämättä pääsisi kokeilemaan. Ennen kotimatkaa pysähdyttiin vielä Tallinnan vanhassa kaupungissa sijaitsevassa Merimuseossa, missä esillä olevat viikinkien aarteet saivat viimeisetkin luokkaretken osallistujat innostumaan.
Luokkaretken jälkeen oppilaiden mielestä parasta oli juuri se, että niin monen mielenkiinnon kohde toteutui.


Hyvinvointivaltio, tasa-arvo ja ympäristö – Nuorten avaimet valoisampaan tulevaisuuteen.


Tuoreen Nuorisobarometrin aiheena on tulevaisuus. Tutkimuksen keskeisin havainto on sosiaalisen epäluottamuksen lisääntyminen nuorten keskuudessa. Suomen valoisaan tulevaisuuteen uskoo  55 prosenttia haastatelluista. Vaikka usko omaan tulevaisuuteen on vahvistumassa, sosiaalinen luottamus Suomen tulevaisuuteen asuinmaana on selvästi heikentynyt.

Juopa toivotun ja todennäköisen tulevaisuuden välillä kasvaa. Nuorisobarometrin mukaan nuoret kannattavat hyvinvointivaltiota, mutta sen säilymiseen tulevaisuudessa ei uskota. Samoin nuoret toivovat tasa-arvon ja ympäristön tilan kohentuvan tulevina vuosina, mutta eivät jaksa uskoa siihen.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden teemana on Yhdessä.  Nuorisobarometrin tulosten perusteella 100-vuotias Suomi ei kuitenkaan näyttäydy nuorten sukupolvien Suomena.

Nuorisobarometri tarjoaa päättäjille kattavaa ajantasaista tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Barometrista käy esimerkiksi ilmi, että materiaalinen hyvinvointi ei yksinään takaa elämän mielekkyyttä: Sosiaaliset suhteet, terveys, työn mielekkyys ja hyvinvoiva ympäristö nousevat nuorten vastauksissa hyvää elämää määrittäviksi tekijöiksi.

Jotta tulevaisuuden Suomi olisi myös tällä hetkellä nuoruuttaan elävien sukupolvien Suomi, tulisi päätöksentekoa ohjata hyvinvointivaltion säilymisen edistämiseen sekä tasa-arvon ja ympäristön tilan kohentamiseen. Kauaskantoinen päätöksenteko on lopulta taloudellista hyvinvointia edistävää politiikkaa, mikäli nuoruuttaan nyt elävät sukupolvet kokevat mielekkään ja merkityksellisen elämän olevan mahdollista tulevaisuuden Suomessa.

Nuorisobarometri: Vähistä nuorista on huolehdittava

Nuorten määrä ja osuus väestössä vähenee kaiken aikaa.  Vuonna 2016 syntyi Suomen itsenäisyyden ajan määrältään pienin ikäluokka. Nuorisobarometri osoittaa kiistatta, että nuorten sukupolvien tie työelämään ja perheellistymiseen on epävarmempi ja pidempi kuin aikaisempien sukupolvien.

Jokaisen nuoren hyvinvointi tärkeää. Jo pelkästään väestön huoltosuhteen ja eläkejärjestelmän kestävyyden näkökulmasta nuorten sukupolvien olisi koettava tulevaisuuden Suomi omakseen. Vaikka Nuorisobarometriin kiinteästi liittyvät tilastot osoittavat keskimääräisen hyvinvoinnin nousun, sosioekonomiset, alueelliset ja sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin suuria. Nuorten yleisimmät pelot, jotka rapauttavat sosiaalisen luottamuksen tunnetta, liittyvätkin työttömyyteen, terveyteen, talouteen, yksinäisyyteen ja ympäristöön.

Nuorisokeskukset nuorten osallisuuden mahdollistajina

Osallisuuden kokemukset kasvattavat sosiaalista luottamusta, siinä missä epäusko omiin vaikutusmahdollisuuksiin kirvoittaa sosiaalista epäluottamusta. Nuorisokeskuksissa tehtävä nuorisotyö pyrkii suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti parantamaan viime vuosina alaspäin notkahtanutta nuorten yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen luottamuksen tunnetta.

Nuorten osallisuuden vahvistaminen on keskeisellä sijalla epäoikeudenmukaisuuden kokemusten, eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisyssä ja yhteisöllisyyden kokemusten vankistamisessa. Nuorten parissa tehtävä työ ja erilaiset palveluratkaisut ovat olennaisia välineitä nuorten osallisuuden edistämisessä niin heitä itseään koskevissa asioissa kuin laajemminkin yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen mielessä. Nuorisokeskuksissa nuorten parissa tehtävä työ kiteytyy nuoren sosiaaliseen vahvistumiseen,  jossa painotuksina ovat nuorten vuorovaikutustaitojen, itsetunnon ja itsensä arvostamisen sekä osallisuuden tukeminen.

Kannustammekin kaikkia nuorten parissa töitä tekeviä tutustumaan Suomen nuorisokeskusten tarjontaan. Nuorisokeskukset todellakin ovat innostava kohtaamispaikka!